19.9.06

Elämänsä kadottaneet vs. omaan napaan tuijottajat

Elämäntapakysymykset tuntuvat kiihottavan ihmisiä aina mitä eriskummallisimpiin aggressioihin. Uskonnon ohella lasten hankinta tekee oman valintansa erinomaisuutta toitottavista naisista suorastaan raivohulluja. Keskustelupalstoilta se totuus löytyy: kaikki äidit ovat tyhmyyttään uhranneet oman hyvinvointinsa räkänokkakakaroiden hyysäämiseen, kun taas vapaaehtoisesti lapsettomat eli velat ovat pelkkiä omaan napaan tuijottavia kypsymättömiä materialisteja.

Kummallakin ryhmällä tuntuu olevan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ymmärtää toisen ryhmän valintaa ja etenkin sen perusteita. Vielä nykyisessäkin yhteiskunnassa lasten hankinta tuntuu olevan normi, ja jokaiselta avioituvalta naiselta tiedustellaan lapsisuunnitelmia. Lapsettomat joutuvatkin väsyksiin asti perustelemaan omaa valintaansa, eikä viesti silti mene perille. Sanovat mitä sanovat, lesboja kakaroita kaikki. Vai mitä?

Mutta jostain syystä nämä velat tuntuvat määrittelevän identiteettinsä lähinnä negaationa äitiydestä, ja keskittyvät todistelemaan toisilleen lapsiperheiden kurjuutta. Julistuksellinen vela ei voi myöntää, että lasten hankinta olisi missään tilanteessa oikea ratkaisu itsenäiselle naiselle.

Linkin takana olevassa keskustelunpätkässä jotkut haluaisivat vuoropuhelua näiden ryhmien välille, melko tuloksetta. Jo pelkkä yritys puhua asioista saa raivotautiset naiset kynsimään silmät toistensa päistä. Niin kuin yksi keskustelijoista kiteyttää: "[ei] fiksut koiraihmiset mene kissapalstalle haukkumaan kissoja ja päinvastoin". Huoh. Olisikin ikävää, jos kissat ja koirat menisivät ihan sekaisin.


Mammat: 1, Velat: 1.

Ei kommentteja: